Kaisan päivät…
Ensimmäinen viikko alakerrassa on ohi ja fiilikset ovat
hyvät. Olen päässyt tekemään itsenäisesti jo muutaman asukkaan, mikä on
helpotus, koska en tykkää vain seisoa ja katsoa vierestä kun muut tekee töitä.
Maanantai meni vähän ihmetellessä ja tutustuen päivärytmiin sekä asiakkaisiin.
Asiakkaat ovat parempi kuntoista kuin yläkerrassa, joten hoidollista työtä ei
ole niin paljon. Olen päässyt perille päivärytmistä ja jopa oppinut puolien
asiakkaitten nimet. Olen pääsääntöisesti tarjoillut, hakenut asiakkaita ruokailutilaan,
jutellut, muutamia auttanut aamutoimissa sekä jakanut teetä. Sisaret ovat
näyttäneet kuinka kylpyamme toimii, jotta osaan käyttää sitä tarpeen vaatiessa.
He ovat myös kertoneet asiakkaitten historiasta ja heidän nykytilastaan jotta
tiedän missä mennään. Olen tykännyt työskennellä alakerrassa, koska siellä ei
ole niin kiire kuin yläkerrassa. Täällä pääsee myös tutustumaan paremmin
asiakkaisiin, koska on enemmän aikaa jutella heidän kanssaan. Huomaan että sain
itsevarmuutta työskentelyyni yläkerrasta, koska uskallan puhua enemmän ja
keskustella asioista. Olen nyt tehnyt aamuvuoroja 3 ja iltavuoroja 2. Maanantai
oli ensimmäinen päivä kun teimme Petran kanssa eri vuorot. Minulle laitettiin
aamuvuoro sen takia, että olisin mennyt asiakkaan kanssa lääkärin vastaan
otolle, mutta taksia ei näkynyt missään. Saatan siis päästä ensiviikolla
lääkärin vastaanotolle, koska edellinen peruttiin ja siirrettiin ensiviikolle.
Odotan innolla seuraavaa viikkoa ja mitä se tuo tullessaan
Petran päivät..
Yläkerrassa työskentely, huh! Kiirettä pitää
enkä oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Ensimmäinen viikko meni lähinnä
hoitajien perässä juostessa, joka päivä vaihtui ”ohjaaja” joten on ollut aika
paljon totuttelua. Uudet asukkaat ja uudet hoitajat. Keskustelu asiakkaiden
kanssa on välillä melko haastavaa. Kaikista tilanteista on kuitenkin selvitty.
Työ on henkisesti ja fyysisesti melko rankkaa. Täällä hyödynnetään apuvälineitä
kuitenkin todella hyvin, joten hattua täytyy nostaa. Asukkaita kunnioitetaan ja
heidän mielipiteensä kuunnellaan jokaisessa asiassa. Tällä viikolla olen saanut
olla myös todistamassa, että työilmapiiri on aivan huippu. Hoitajat kuvailivat
työporukkaa ”hulluksi” Pieni hassuttelu kuuluu jokaiseen vuoroon, se tuo
vastapainoa itse työlle. Asukkaat sekä hoitajat voivat hyvin ja se näkyy myös
päälle päin.
On ilo tutustua myös yläkerran väkeen
.
Erään hoitajan sanoja lainaten: ”Hymy ja nauru ovat parasta
lääkettä mitä voit toiselle antaa pitkin päivää”
Reippaina ja innokkaina kohti tulevaa viikkoa, palataan !
Petra Lantta
&Kaisa Sinersalmi
Englanti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti