Sivut

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

4. viikko



Kaisan päivät…
Ensimmäinen viikko alakerrassa on ohi ja fiilikset ovat hyvät. Olen päässyt tekemään itsenäisesti jo muutaman asukkaan, mikä on helpotus, koska en tykkää vain seisoa ja katsoa vierestä kun muut tekee töitä. Maanantai meni vähän ihmetellessä ja tutustuen päivärytmiin sekä asiakkaisiin. Asiakkaat ovat parempi kuntoista kuin yläkerrassa, joten hoidollista työtä ei ole niin paljon. Olen päässyt perille päivärytmistä ja jopa oppinut puolien asiakkaitten nimet. Olen pääsääntöisesti tarjoillut, hakenut asiakkaita ruokailutilaan, jutellut, muutamia auttanut aamutoimissa sekä jakanut teetä. Sisaret ovat näyttäneet kuinka kylpyamme toimii, jotta osaan käyttää sitä tarpeen vaatiessa. He ovat myös kertoneet asiakkaitten historiasta ja heidän nykytilastaan jotta tiedän missä mennään. Olen tykännyt työskennellä alakerrassa, koska siellä ei ole niin kiire kuin yläkerrassa. Täällä pääsee myös tutustumaan paremmin asiakkaisiin, koska on enemmän aikaa jutella heidän kanssaan. Huomaan että sain itsevarmuutta työskentelyyni yläkerrasta, koska uskallan puhua enemmän ja keskustella asioista. Olen nyt tehnyt aamuvuoroja 3 ja iltavuoroja 2. Maanantai oli ensimmäinen päivä kun teimme Petran kanssa eri vuorot. Minulle laitettiin aamuvuoro sen takia, että olisin mennyt asiakkaan kanssa lääkärin vastaan otolle, mutta taksia ei näkynyt missään. Saatan siis päästä ensiviikolla lääkärin vastaanotolle, koska edellinen peruttiin ja siirrettiin ensiviikolle. Odotan innolla seuraavaa viikkoa ja mitä se tuo tullessaan 




Petran päivät..
 Yläkerrassa työskentely, huh! Kiirettä pitää enkä oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Ensimmäinen viikko meni lähinnä hoitajien perässä juostessa, joka päivä vaihtui ”ohjaaja” joten on ollut aika paljon totuttelua. Uudet asukkaat ja uudet hoitajat. Keskustelu  asiakkaiden kanssa on välillä melko haastavaa. Kaikista tilanteista on kuitenkin selvitty. Työ on henkisesti ja fyysisesti melko rankkaa. Täällä hyödynnetään apuvälineitä kuitenkin todella hyvin, joten hattua täytyy nostaa. Asukkaita kunnioitetaan ja heidän mielipiteensä kuunnellaan jokaisessa asiassa. Tällä viikolla olen saanut olla myös todistamassa, että työilmapiiri on aivan huippu. Hoitajat kuvailivat työporukkaa ”hulluksi” Pieni hassuttelu kuuluu jokaiseen vuoroon, se tuo vastapainoa itse työlle. Asukkaat sekä hoitajat voivat hyvin ja se näkyy myös päälle päin.  On ilo tutustua myös yläkerran väkeen

Erään hoitajan sanoja lainaten: ”Hymy ja nauru ovat parasta lääkettä mitä voit toiselle antaa pitkin päivää”
Reippaina ja innokkaina kohti tulevaa viikkoa, palataan ! 

Petra Lantta &Kaisa Sinersalmi
Englanti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti