maanantai 15. kesäkuuta 2015

Töistä ja muuta yhteenvetoa

Tosiaan, siitähän on jo parisen viikkoa, kun Tallinnasta kotiuduttiin, mutta ei oltu Mintun kans kerrottu mitään meijän työpaikoista, joten tässä tulee mun osuus. 
Elikkä tosissaan se mun paikka oli Päevakeskus Käo, toimintakeskus vaikeasti kehitysvammaisille asiakkaille. Keskus jakaantuu seitsemään ryhmään, joiden kaikkien nimet oli perinteisesti kukkien nimiä, esimerkiksi Karukell, Kullerkupp, Sinilill, Meelespea jne. Jokaisessa ryhmässä on eritasoisia asiakkaita, ja mun ryhmässä oli kaikista haastavimmat. Keskus toimii viitenä päivänä viikossa, puoli kahdeksasta viiteen. Mun sellanen peruspäivä oli yhdeksästä neljään. Mun ryhmässä oli kuusi asiakasta ja kolme työntekijää minun lisäksi, mutta sellainen normaali asiakasmäärä päivittäin oli 3-4. Mun päivä keskuksessa koostui lähinnä erilaisten pelien peluusta, perushoidosta, päivittäisissä toiminnoissa auttamisesta, kuten wc/syömis/pukemistilanteissa, "tunnetustuba"ssa nukkumisesta, asiakkaiden ja työkaverien hiusten laitosta, suomen kielen opettamisesta ja kahvin juonnista. Olin myös pari kertaa musiikki- ja fysioterapeutin mukana, joka oli kans kivaa ja mukavaa vaihtelua! Mun työkaverit oli ihan parhaita, ja käytiinkin yhdessä monesti shoppailemassa ja kierreltiin nähtävyyksiä. Käytiin myös yhdessä syömässä ennen kuin lähdin takaisin Suomeen. 

Mutta matkassa oli myös huonojakin puolia, nimittäin se meidän hostelli oli ihan järkyttävä. Käytävässä haisi oudolta, henkilökunta töykeää, siivous ei toiminut, ällöttäviä ja äänekkäitä naapureita, vessat ja suihkut tosi kammottavia, seinät oli paperista, huoneet oli tosi pieniä ja hostellin mainostettu "täysin varusteltu keittiö" ei ollut sitä nähnytkään. 
-Aina kun siivooja oli käynyt, se oli vaihtanut vain lakanat. Ei vienyt roskiksia, ei pyyhkinyt lattioita, ei mitään muuta. Viimeisellä viikolla mun huoneen lattia oli iiiiiiihan täynnä hiuksia ja pölyä ja muuta roskaa. Jos erehtyi hipasemaankaan lattiaa niin oli sukissa monta kiloa roskaa. 
-Mun huone oli niin pieni, että mun matkalaukku ei mahtunut kokonaan auki, vaan sen piti olla osittain sängyn alla. Huoneessa oli sängyn lisäksi yksi kokoontaitettava jakkara, ei mitään muuta. 
-Vessassa piti istua pöntön päällä sivuttain, koska jalat ei mahtunu olemaan suorassa. Minttu osti itselleen tossut, että pystyi menemään suihkuun. Positiivista kyllä, suihkusta tuli lämmintä vettä. 
-Jos satuit saamaan astetta äänekkäämmät naapurit, niin sitte ei nukuttukaan kun muutama hassu tunti. Monta kertaa seiniinkin tuli paukuteltua.
-Kerran yritin keittää makaroonit, laitoin veden kiehumaan, odotin vähän aikaa ja lopulta kaadoin pois melkein oksennusta pidätellen. Ne kattilat ja pannut oli kyllä parhaat päivänsä nähny, ties mitä syöpää niistäki olis saanu, en oo ikinä nähny pannuja sellasessa kunnossa mitä ne siellä oli. Monista oli kahvatki hiinä ja hiinä pysyykö kiinni. 
Keksisin vielä paljon lisää valitettavaa, mutta positiivista oli se, että sänky oli yllättävän pehmeä ja peitot ja tyynyt muhkeita. Siinäpä ne positiiviset sitte oliki. 

Mutta jos joku miettii lähteäkkö vaiko eikö, niin mä sanon että lähde ihmeessä! Vaikkakin Viro kuulostaakin vähän köykäseltä vaihtoehdolta jonku Espanjan rinnalla, niin on se kokemus kyllä tuokin! Henkisen kasvun ja itsenäistymisen paikka todellakin. Itse ainakin huomaan, miten oon kasvanu hoitajana ja muutenkin ihmisenä ton reissun aikana. Musta on tullu paljo sosiaalisempi verrattuna vaikka viime syksyyn. Oon saanu hirveesti lisää varmuutta englannin puhumiseen ja opin paljon viroakin! Muutenkin Tallinna itsessään on tosi kaunis paikka, haluaisin mennä käymään siellä kesällä uudestaan kun on lämmin. Jostain saa palvelua suomeksikin! Ja suosittelen tota Käokeskusta ihan satanolla, huippuja ihmisiä ja tosi hyvä ilmapiiri, plus paikan pomo puhuu suomea ;) Tulee kyllä ikävä tuota paikkaa ja viis viikkoa meni ihan hujauksessa! Yhtäkkiä olikin jo viimenen viikko, ja kaikki työkaveritkin ihmetteli miten nopeesti aika on mennyt. Ainoat jutut mitkä tuottaa ehkä vähän päänvaivaa on tiukalla budjetilla eläminen, kun tekis mieli hirveenä tuhlata ja käydä kaikkialla, ja toinen on ammattiosaamisen näyttö, mitä ei siellä voinut tehdä, joten teen sen nyt kesätöissä. Jos jotakin vinkkejä antaisin ulkomaille lähtijälle, niin hanki lihakset, ja älä osta liikaa tavaraa. Nimimerkillä itku kurkussa ja hermo tiukalla, käet rakkuloilla ja haukat kipeinä raahattu monen sadan kilon edestä tavaraa pitkin Tallinnaa. Ja ole tarkkana asumisen kans, älä ota välttämättä sitä halvinta mahollista, niin kuin me tehtiin. 

Essi

tiistai 26. toukokuuta 2015

Kotona taas

Moi. Lauantaina tultiin takasin Suomeen. Lento oli ajallaan ja matka meni hyvin. :) Viimosella viikolla meillä oli vielä töitä ja perjantaina käytiin koululla. Matka oli kaikin puolin upea, ja ehdottomasti lähdettäisiin uudestaan, nytkin oltais hyvin voitu jäädä pidemmäksi aikaa vielä Ljubljanaan. :D

Aateltiin vielä tähän laittaa eroja Suomen ja Slovenian välillä sekä kuvia loppuun.

  • Sloveniassa ihmiset ovat paljon avoimempia kuin Suomessa.
  • Hintataso on Sloveniassa alhaisempi
  • Kesä tulee vähän aiemmin
  • Sloveniassa on paljon vuoria
  • Kadut on siistimpiä kuin Suomessa, roskia ei näy paljoakaan
  • Ihmiset seuraa jalkapalloa, ei jääkiekkoa :D
  • Kello on tuntia vähemmän kun Suomessa
  • Ilmaista kouluruokaa ei ole
  • Liikennevaloissa on oma valo myös pyöräilijöille
 
 

 
2 ylempää kuvaa on Piranin kaupungista
 
 
 

 
2 ylempää kuvaa Keskusaukiolta
 
 




t: Henna & Linda
 

lauantai 23. toukokuuta 2015

KADRIORG

Heissaaaaaan! Ihan hullua, että meillä on enää viikko jäljellä harjottelua ja maanantaina on mulla jo arviointi. Vastahan me tänne tultiin! Aika on todellakin mennyt kuin siivillä, mutta eipä se haittaa, alkaa olla jo kova ikävä saunaa, suomalaista rasvatonta maitoa ja ruisleipää. Ja tottakai ystäviä ja perhettä ja kissaa. Ja suomalaista telkkaria. Ja omaa huonetta ja sänkyä. Ja suomen kielellä asioimista kaupassa. Ja muidenkin ihmisten kanssa suomen kielen puhumista. 
Kävin työkaverini kanssa torstaina Kadriorgissa. Samainen työkaveri linkkasi mulle Facebookkiin kaikkia nähtävyyksiä ja siistejä paikkoja, joissa on pakko käydä ennen kuin lähdetään. Viikko aikaa! Kun Minttu hengasi eilen vanhempiensa kanssa, lähdin minä käymään Kadriorgissa uudestaan ihan kameran kanssa. 
Joutsenlampi
Kesällä nämä kukkapenkit on täynnä kukkia, Varmasti ihan mahtavan näköinen!
Kadriorgin palatsi, toimii näinä päivinä taidemuseona. En kuitenkaan sisälle asti mennyt.
Palatsin takana sijaitsi presidentinlinna. Onneksi vartijoista sain pitkällä putkella salakuvia.
Kumu, Viron taidemuseon päärakennus, kansallisgalleria ja nykytaiteen keskus sijaitsi puiston takana.
Japanilainen puutarha
Enää viikko!!
-Essi

maanantai 18. toukokuuta 2015

dober dan

Aika on menny tosi nopeesti, enää viikko täällä. Ollaan kyl keretty tekee tosi paljon kaikkee vaik ollaanki oltu töissä. Kummallakin on tosi kiva harjottelu paikka ja pomot ja asiakkaat on tosi mukavii.Ei kyllä olla saatu tehdä asiakkaille ku ne ei tykkää että opiskelijat tekee... Viime viikolla käytiin koulun kanssa Postojna tippukiviluolassa, Predjama linnassa sekä Piranin kaupungissa Adrianmerellä. Maisemat oli ihan huikeita! Ollaan myös shoppailtu paljon sekä käyty Portorozissa.





sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kuulumisia päiväkodeista

Jenika: Keskiviikkona päiväkodissa oli Big toddle for barnardos- hyväntekeväisyystapahtuma, jonka ideana on, että lapsella itsellä on mahdollisuus auttaa luomaan myönteistä  muutosta vähäosaisten lasten hyväksi hauskalla tavalla. Hyväntekeväisyyteen tuotiin kotoa mielenen lahjoitussumma ja lapset sai osallistua kävelyn, askartelun ja piknikin lailla tähän tapahtumaan.
Aluksi maalattiin yhdessä lasten kanssa isolle yhteiselle paperille pääasiassa lasten jalanjäljet, mutta eksyi sekaan myös käsien kuviaki:) Lapset myös värittivät värityskuvia sekä itselleen päähineet, jotka saivat laittaa päähän päivän ajaksi.
Sen jälkeen lähdettiin yhdessä tekemään pieni kävelymatka, joka on koko tapahtuman idea. Kävelyn jälkeen syötiin lounas- ja piknik-eväät takapihalla. Piknik-eväinä oli mm. suolakeksejä,juustoa, muffinseja, popcornia ja vaahtokarkkeja. Mukana päivässä oli myös lasten omat pehmolelut. Kaikki olivat innolla mukana ja selvästi tykkäsivät päivästä:)








Janina: Ensimmäisinä viikkoina kun aloitin harjoittelun, päiväkodissa oli teemana sammakot. Tutkimme miten sammakko kehittyy, mitä se syö ja luimme aiheeseen liittyviä tarinoita. Lapset myös askartelivat seinälle taivaan, maan ja vettä, jossa hyppi monta iloista sammakkoa :) Sen jälkeen aihe vaihtui veden alaiseen elämään: kasvillisuus, kalat, hait yms. Se on lapsista todella mielenkiintoista, he rakastavat kuulla tarinoita kaloista, varsinkin hai-kaloista. 
Ensimmäisellä viikolla kun aloitin harjoittelun, kävimme lasten kanssa läheisessä puistossa tutkimassa näkyykö puistossa kaloja tai sammakoita.
Kävelimme läheiseen puistoon, lapset etsivät ja tutkivat, mutta sammakoita ei löytynyt..yhden kalan kumminkin näimme uiskentelemassa lammessa :) Puisto oli todella kaunis ja hyvin hoidettu, paljon kasveja, pensaita ja kukkia. Lapset juoksivat ja leikkivät, söimme myös retkellä eväät. Lapset eivät millään olisi malttaneet lähteä kotiin :) 



Perjantaina kävimme lasten kanssa kävelyretkellä. Aluksi meillä oli tarkoituksena vierailla kirkossa, mutta sielä oli jokin tapahtuma, joten emme viitsineet mennä häiritsemään. Jatkoimme retkeä läheisen koulun pihaan. Pihan yhteydessä oli puutarha, jossa kasvatettiin esim. porkkanaa, perunaa, sipulia yms. Minun mielestäni oli kiva, että lapset näkevät kuinka vihannekset yms. kasvavat. He olivatkin todella innoissaan ja kaikki puhuivat retkestä koko loppupäivän :)




tiistai 12. toukokuuta 2015

Kolmas viikko täällä!

Tere.
Nyt on jo kolmas viikko täällä, aika on menny ihan hullun nopeasti!

Käytiin viime viikolla kassi kohvikissa, eli kissa kahvilassa. Kahvilassa siis hengaili useita sulosia kissoja.


 


Viimeviikon lauantai me pyhitettiin shoppailulle. Molemmat meistä teki sinä päivänä paljon ihania löytöjä ja koko shoppailureissuun meillä kulukin 7 tuntia :D



 - Minttu