Pahin painajainen

Jälleen pitempi postaustauko erittäin hyvästä syystä. Syyn kerron pian.
Maanantai oli siis vapaa ja tiistaina mentiin Emilian kanssa klo 8 aamulla uuteen salonkiin, Lassanaan. Lassana on ketjukampaamo Sloveniassa. Aukioloajat ovat arkena 6.00-20.00. Lassanassa on paljon työntekijöitä joista ensimmäinen ryhmä tekee töitä kuudesta yhteen ja seuraava ryhmä yhdestä kahdeksaan. Lassanassa on erittäin mukavia ja ystävällisiä työntekijöitä. Meiltä kysyttiin heti alkuun otettaisiinko kahvia tai teetä ja mun hiukset suoristettiin ja Emilian hiukset kiharrettiin. Emme oikeastaan saa tehdä muuta kampaamossa kuin seurata kuinka he tekevät töitä. Saimme kokeilla yhdelle työntekijälle eräänlaista hoitoa joka kestää n. tunnin. Föönikampaukset ja tyvivärit ovat olleet suosituimpia ja asiakkaat ovat n. keski-iästä ylöspäin. Pääsimme jo yhdeltä. Meillä pitäisi olla 7h päiviä mutta koska istumme ja seuraamme pääsemme yleensä aikaisemmin. Suurinosa työntekijöistä ei puhu englantia mutta on mukava huomata että vaikka he eivät hirveästi ymmärrä he tulevat kuuntelemaan kun kerromme millaisia kampaamoita Suomessa on. Kaksi kampaajaa jotka osaavat hyvin englantia kääntävät sitten muille :)

Keskiviikkona tultiin taas aamulla 8:ksi ja seurasimme kuinka he tekivät töitä. Föönikampaukset joita he tekevät ovat kyllä uskomattoman upeita. Sloveniassa ei hirveästi käytetä rautaa joten oli mielenkiintoista seurata kuinka kiharoita tehtiin pyöröharjalla!
Illemmalla oikeastaan olimme hostellilla tekemässä ruokaa ja viettämässä aikaa muiden kanssa. Emilia valmistautui koulun valmistuvan luokan tanssiaisiin jotka alkoivat illasta ja kestivät yli puolenyön. Tanssiaiset ilmeisesti vastaavat vähän Suomen vanhojentansseja.

Torstaina olikin sitten hieman erikoisempi päivä. Olimme huomanneet kehossamme punaisia patteja jotka vastasivat hieman hyttysen pistoa. Huoneessamme oli näkynyt pari pienen pientä ötökkää seinässä mutta emme sitten kiinnittäneet sen kummempaa huomiota. Ajattelimme että ne olivat varmaan tulleet ulkoa. Virhe, sillä ötökät osoittautuivat luteiksi!! Olimme lähdössä bussilla Lassanaan kertomaan että meidän on pakko saada päivä vapaaksi jotta voisimme kysyä itsellemme uuden huoneen ja neuvotella hyvityksestä ja mitä tehdä mm. vaatteillemme. Lääkärissäkin pitäisi käydä. Soitimme kv-koordinaattorillemme ja kerroimme tilanteesta. Hän soitti hostelliin heti ja kertoi tilanteesta hostellin omistajalle. Lassanasta meille luvattiin vapaapäivä joka korvattaisiin niin että tulisimme lauantaina töihin. Se sopi. Satoi kaatamalla kun lähdimme taksilla takaisin hostellille. Hostellilla respan työntekijä sanoi meille että hostellin omistaja on tulossa tarkastelemaan tilannetta. Menimme huoneeseemme ja 5min päästä omistaja oli paikalla. Näytimme hänelle puremia ja hän lupasi meille heti uuden huoneen. Ennen sitä meidän piti kerätä kaikki vaatteet ja matkalaukut ja tavarat ja antaa ne siivoojalle. Omistaja sanoi että vaatteiden pesussa ja kuumahöyrytyksessä menisi monta päivää. Myös vaatteillemme jotka olivat yllämme pitäisi tehdä sama käsittely. Tuntui uskomattomalta. Respan työntekijä lupasi ajaa meidät BTC-Cityyn ostamaan uudet vaatteet. Oli kamalaa ymmärtää että meidän pitää ostaa uudeet vaatteet kengistä ja alusvaatteista lähtien koska ainoat vaatteet olivat yllämme, ennen kuin saisimme omat vaatteemme takaisin. Meillä oli ajatuksena lähteä käymään Välimerellä, Kroatiassa ja Venetsiassa mutta tajusimme että eihän meillä millään riitä rahat matkoihin kun pitää ostaa uudet vaatteet joihin kului n. 200€.
Saimme uuden huoneen joka oli puolet pienempi ja jossa oli parisänky. Nettikin toimii erittäin huonosti. Olimme uuvuksissa ja surullisia. Kaikki uudet vaatteet ja kengät jotka olimme ostaneet saattaisivat mennä pilalle kuumahöyryssä. Mun ainoat kengät olivat kangastossut jotka ostin hostellille ettei tarvitsisi paljain jaloin käytävillä kävellä. Pyysimme kv-koordinaattorin hostellille jotta voisimme jutella hänen kanssaan tästä tilanteesta. Hostellin piti maksaa vain 220€ neljältä viikolta mutta uusien vaatteiden takia ja menetettyjen vaatteiden takia hostelli tulisi maksamaan satoja euroja enemmän. Tilanne oli masentava. Meidän piti myös lähteä uudestaan hakemaan lisää vaatteita koska mullakaan ei tosiaan ollut kenkiä. Kysyimme kv-koordinaattoriltamme Sasalta pystyisikö hän auttaa meitä neuvottelemaan hostellin omistajan kanssa koska halusimme kaikki rahamme takaisin. Mietimme myös hostellin vaihtoa mutta mistään ei löytynyt vapaata, ja jos löytyi, olivat ne liian kalliita. Sasa myös ajoi meidät vanhaan kaupunkiin H&M:ään joka oli vielä siihen aikaan auki. Piti etsiä mahdollisimman halvat vaatteet. Itselläni ei ollut kuin kangastossut jaloissa kylmässä sateessa ja meillä kummallakaan ei ollut takkia. Se oli erittäin nöyryyttävää. Huomasimme myös törmäilevämme hienosti pukeutuvien asiakkaiden seassa vartijaan aika monta kertaa :D

Kun olimme saaneet vaatteemme takaisin Sasa vei meidät kahvilaan. Kello oli n. 21. Kahvittelun jälkeen Sasa maksoi meille taksin takaisin hostellille.
 Olimme molemmat soittaneet vanhemmillemme ja poikaystäville ja kertoneet tilanteesta. Omat vanhempani halusivat minun heittävän kaikki vaatteet ja matkalaukut pois. Kyllähän siinä itku meinasi tulla kun tajusin laittaneeni monta sataa euroa vaatteisiin jotka pitäisi ehkä heittää pois. Olisihan se ollut riski kaikille viedä luteisia vaatteita takaisin Suomeen. Isäni myös kertoi ystävänsä kehottaneen nukkua valot päällä koska luteet eivät silloin tule. Emme halunneet ottaa riskiä että niitä olisi tässäkin huoneessa joten nukumme valot päällä.

Seuraavana päivänä heräsimme uupuneina ja lähdimme Lassanaan. Lassanassa työntekijät kyselivät miten edellinen päivä meni. Itkua pitelemällä kerroimme tilanteesta ja he huomasivat punaiset, kutisevat näpyt ihoillamme. Yksi työntekijöistä tarjosi heti rasvaa. He kysyivät miten pääsisimme lääkäriin ja kerroimme että meillä on kyllä vakuutus koulun puolesta. Huolestuneina he kuitenkin soittivat heti päivystykseen ja antoivat meille osoitteen ja puhelinnumeron ja pomo antoi meille luvan lähteä kotiin hoitamaan terveytemme kuntoon ja lepäämään. Kiitimme kovasti kaikkia sillä he auttoivat meitä tosi paljon! :)

Menimme heti hostellille ja soitimme vakuutuskortissamme olevaan numeroon. Numerosta luvattiin antaa tiedot lääkäreistä joilla voisimme käydä. Jos käymme muualla se tulisi meidän maksaa itse. Tiedot tulivatkin vasta illalla.

Lauantaina sitten soitimme lääkäreille mutta koska ne olivat yksityisiä, mikään ei ollut auki. Itse lähdin BTC-Cityyn ostamaan lisää vaatteita koska en viitsinyt olla lökäreillä hienossa kampaamossa. Emilia lähti kahden muun tytön kanssa syömään vanhaan kaupunkiin. Päätimme yrittää piristyä ja sovimme lähtevämme Porto Roziin, Slovenian rannikolle sunnuntaina. Sasa neuvotteli hostellin omistajan kanssa ja kerrankin jokin meni oikein, eli saamme kaikki rahamme takaisin! Pitäisi elää nyt vain säästeliäämmin jotta voisimme päästä vielä Kroatiaan ja Venetsiaan!

Sunnuntaina lähdettiin aamulla yhdeksän aikoihin junaasemalle hostellilta, sieltä sitten ostettiin liput (menopaluu alle 14e) ja lähdettiin kohti Koperia, joka on siis lähin junasema Porto Rotzia. Junavuoro olikin korvattu bussilla, bussimatka kesti 1,5h.
Mentiin taxilla Koperin junaasemalta Porto Roziin. Taxilla ajelu oli paljon kalliimpaa kuin Ljubljanassa, siihen kannattaa varautua!
Käveltiin rantakatua pitkin ja kierreltiin pikkuliikkeitä. Käytiin myös syömässä sea foodia kun kerran rantakaupunkissa oltiin :)
Kuuden aikoihin lähdettiin taxilla takaisin junaasemalle, ja sieltä taas bussilla Ljubljanaan.

Tällä kertaa ei muuta :) Nyt ruvetaan postailemaan useammin kun päästiin ludeongelmasta osittain ainakin eroon!

                                                            Terveisin Emilia ja Kiira

Toinen viikko Maltalla

Mihin tämä aika oikein kuluu? Toinen viikko jo! Apua, puoliväli jo... Ollaan nähty ja koettu vaikka mitä. <3 Mutta nyt ensiksi työpaikasta. Olen ollut viikon hoitajan kanssa (Janika) ja Milla keittiöllä/ruokasalissa. Hoitajilla on kauhean kiire joka suuntaan, kun jakavat kaikille kuudellekymmenelleviidelle asukkaalle lääkkeet ja hoitavat haavanhoidon yms. Tällä viikolla on joinakin päivinä 2 hoitajaa päivävuorossa, mutta sitten kun on 1 hoitaja, niin saa mennä joka suuntaan.. Päivät ovat olleet kyllä aika samanlaisia päivästä toiseen, mutta kyllä sitä uuttakin on oppinut. :) Hoitajan kanssa olen vaihtanut siteitä haavoihin. Toiset ovat todella ikävän näköisiä, toiset taas paremman näkösiä. Talossa ei ole insuliinikynää, vaan pistetään ruiskulla. Outoa, mutta niin yksi hoitajakin sanoi samaa, kun hän on Puolasta kotoisin. Kansainvälisyys näkyy työpaikalla siten, että suurin osa työntekijöistä on muualta maailmaa tullut töihin Maltalle. On ollut tosi ihanaa, että olen saanut itsekseni vaihtaa siteitä haavoihin ja kuinka on kiva kuulla hoitajien kehuvan. :) Kehut piristävät kiireisiä päiviä. Milla on auttanut keittiössä tiskien tiskaamisessa ja erilaisissa järjestelyissä, myös puristanut asukkaille tuoreita appelsiineja, jotka osa ovat talon pihasta poimittuja! Kämppiksemme ei ole vielä paljon voinut vaikuttaa ruokavalioon, kun hän on avustanut kokkia keittiöllä, mutta myös on toimistossa suunnitellut uutta ruokalistaa. Saa nähä mitä pomo on asiasta mieltä. Salaattia asukkaat eivät kumminkaan syö. Kuulemma vanhuksille ei maistu tummempi leipä, vaalea leipä ja voi ovat joka päiväinen aamupala, ei muuta. Pienelle osalle Weetabixia ja maitoa/maitoteetä sekaan. Ollaan huomattu, että kun olemme saaneet lisätä sokeria kahviin/teehen niin asukkaista jotkut ovat kehunneet sitä hyväksi! Pastaa syödään aika usein. Maltalaisten ruokatottumukset ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Perjantaina oli kyllä mun ja Millan tosi herkkua, raviolia! Oi nami nami, tykättiin siitä aivan älyttömästi. <3 Se on pastaa, missä on juustoa, lihaa tai kasviksia sisällä. Ollaan aamupalalla ja lounas aikoihin autettu paljon syöttämisessä, moni sitä tarvitsee. Osa kyllä pystyisi itse syömään ja juomaan kahvinsa erikoismukien sun muitten ruokavälineitten avulla. Ilo asia kuntouttavasta työotteesta, kuntoutamme kahta asukasta, jotka istuvat pyörätuolilla niin kävelemme yhdessä heidän kanssa rollaattorin tapaisella apuvälineellä. Joka päivä ovat kävelleet entistä paremmin, se on hienoa nähdä kuinka kovasti he haluavat kävelemään. Meidän mielestä on tosi ihanaa, että asukkaat, jotka puhuvat englantia niin he kääntävät meille, mitä toiset asukkaat haluavat kertoa meille, kun emme maltaa ymmärrä ollenkaan.. Seuraava viikko on Millan vuoro olla hoitajan kans ja mä oon sit keittiöllä/ruokasalilla. :)  Kuvia työpaikasta!

Nyt vähän muusta kuin työstämme. :) Ollaan oltu vähän missä ja jopa kiersimme koko saaren kolmessa tunnissa! Sliemassa ja siellä, missä turisteja liikkuu niin löytyy roskiksia ihme kyllä ja se on hieno asia. Ostoskeskuksessa oli pieni lajittelupiste mihin lajitella muovit, paperit yms. Sää on ollut lämmin, mutta 3 päivää putkeen on satanut ja salamoinut, pamahdellu kovaa. Nyt se alkaa onneksi jo hellittää, että saa edes pyykit ulos kuivuamaan! Täällä sisällä vaatteet ei kuivua mitenkään ja huoneessamme home pilkistää kovasti. Olemme jaanneet kulttuuriamme belgialaisten, italialaisten, hollantilaisten ja itävaltalaisten kanssa, :) Alkoholikulttuurimme poikkeaa eniten verrattuna näihin muiden maiden kulttuuriin sekä ruuan hinnassa on iso ero. Olemme nauttineet olostamme kovasti ja olemme enistä rikkaampia kokemuksen suhteen. Täällä liikenne on todella hurjaa.. Ajavat vähä miten huvittaa, eikä suojateitä oikein ole. Moneskohan kerta meinataan ''jäädä auton alle''. Pyydettiin jopa taksikuskia ajamaan hiljempaa, kun kuski kaahaili todella kovaa. Täällä ajetaan ''väärällä'' puolella, joten on ollut kyllä outoa. :D Todella harva päästää tien yli, mutta moni on tosi itsepäisiä, ''mun on päästävä eka'' meiningillä..  Pian alkaa se toiseksi viimeinen viikko ja kerromme jälleen ensi sunnuntaina viikon tapahtumat! Suosittelemme Maltaa lomakohteeksi erinomaisesti, tekemistä riittää joka lähtöön. :) Tässä pientä sanastoa maltan kielellä ja kuvia.

How much - Kemm hi
Good - Tajjeb
Bad - Hazin
What do you want - Xi trid
See you - Narak
How are you - Kif inti
Good nigth - Il-lejl t-tajjeb
Good morning - Għodwa t-tajba/bonjour <- Käytämme tuota.

Janika & Milla, Vao
Malta, Saura Home

Ensimmäinen viikko takana Ljubljanassa

Moikka! Ollaan nyt vietetty ensimmäinen viikko Sloveniassa ja aika sekava alku on ollut! Sunnuntaina lähti lento Vaasasta 15.55, lennettiin Tukholman ja Zurichin kautta ja oltiin perillä n. 21.30. Hirveä väsy ja nälkä oli ja päätettiin ottaa shuttle-bussi. Shuttle ei maksanut kuin 9€ per pää kun taas taksi olisi maksanut n.40€. Toki jouduttiin odottamaan n. tunti muita matkustajia toisilta lennoilta, että saatiin bussi täyteen. Sovittiin ensin että viedään tavarat hostellille ja mennään syömään jonnekkin ravintolaan mikä olisi näin myöhään auki. Loppupeleissä otettiin sitten taksi McDonaldsin drive in-iin..😄


Seuraavana päivänä mentiin shoppailemaan BTC-cityyn, joka on iso kauppakeskusalue Ljubljanassa. BTC-City käsittää siis noin 300-400 liikettä ja siellä on niin merkkiliikkeitä kuin rihkamatavaraa. Tarttuihan sieltä sitten mukaan kaikkea..😉 Kuljettiin takseilla koska takseilla kulkeminen on yllättävän halpaa ja ei osattu vielä kulkea busseilla ja ilmeisesti busseissa ei käy käteinen. Taksit ikävä kyllä tuppaavat huijaamaan mikä tarkoittaa siis sitä että ne kierrättävät turisteja pitkin Ljubljanaa ennenkuin vievät haluttuun paikkaan. Taksi siis saattoi maksaa samaan paikkaan eri summan, riippuen jos kuski huijaa. Summa ei toki koskaan ollut iso mutta kyllä siinä olisi euroja säästänyt😉

Tiistaina aamulla kaksi opiskelijaa kampaajakoululta tulivat hakemaan meidät. Lähdettiin bussilla ensin koulun suuntaan ja mentiin hakemaan koulun lähellä sijaitsevalta poliisiasemalta jokin paperi jossa oli emšo numero, mikä tarvittiiŋ bussikortin hankintaan.
Sen jälkeen mentiin bussilla keskustaan missä saatiin bussikortit. Bussikorttien hankkimisen jälkeen mentiin takaisin koululle jossa esiteltiin itsemme ja oppilaat kierrätti meitä koululla. Osallistuttiin yhdelle oppitunnille jossa tehtävämme oli tehdä banaaninuttura. Hetken väkerettettyämme opettaja tuli neuvomaan meitä ja teki meille viidessä minuutissa upean banaaninutturan ilman mitään tuotteita esim hiuskiinne.
koulun jälkeen mentiin muutaman oppilaan kanssa bussilla keskustaan ja kahville, Lopuksi mentiin syömään ja takaisin hostellille.

Keskiviikko meni oppilaiden kanssa salonkeihin tutustuessa ja nähtävyyksiä kierrellessä, esimerkiksi vanha kaupunki ja linna. Vanha kaupunki on erittäin kaunis osa ljubljanaa, joen varsi on täynnä kahviloita, ravintoloita ja terasseja.

Tässä muutama kuva paikadta jossa nuoret viettävät aikaansa

Torstaina meillä alkoikin jo työpäivä salongissa nimeltä urban hairsalon, joka kesti yhdeksästä kahteen. Saimme pestä hiuksia ja seurata kun salongin omistaja Borut teki upeita hiuksia. Harmiksemme saimme kuulla että salonki muuttaa, joten joudumme aloittamaan seuraavalla viikolla toisessa salongissa nimeltä Lassana.

Perjantaina kuulimme aamulla että meillä on vapaapäivä, mentiin syömään vanhaan kaupunkiin ja sen jälkeen ajateltiin lähteä bussilla hostellille. Jotenkin ajauduimme väärääm bussiin ja 15minuutin matkassa kestikin 3tuntia :D
Kun päästiin hostellille oltiin tosi väsyneitä, mutta kauppaan piti silti lähteä. Onneksi hostellin takaa lähti suoraan bussi lidliin.

Lauantaina oikeastaan vaan levättiin ja käytiin nopeaa btc cityssä ostoksilla.

Sunnuntaina mentiin aamulla koululle 6.20 ja lähdettiin bussilla kohti bled järveä. Siellä oli kampaajaopiskelijoiden ja floristien yhteistyössä järjestetty tapahtuma jonka toteutusta saimme seurata.
Sää oli sateinen ja pilvinen joka hieman harmitti koska paikka oli tosi kaunis ja sateella ei saatu hyviä kuvia jotka toisi paikan kauneutta esiin.

Päivät menevät täällä ihan älyttömää vauhtia ja tuntuu että kokonainen viikko on mennyt parissa päivässä. Ollaan yritetty päivittää blogia mutta salasana ja tunnus blogiin on ollut koulun sähköpostissa ja se ei ole ollenkaan toiminut täällä. Yritimme tiistaista asti päivittää blogia. Olimme juuri itse asiassa laittamassa sähköpostia opettajallemme tilanteesta mutta juuri silloin saimme sivut toimimaan ja otettiin ylös tunnukset!😊 Yritämme nyt päivittää blogia muutaman kerran viikossa!


Kiira ja Emilia

Viikko Maltalla

Hei! Kulunut viikko on mennyt Maltalla todella nopeasti. Sää on ollut todella aurinkoinen, mutta tuulinen. Olemme käyneet töiden lisäksi Valletassa, St. Juliansissa ja Maltan National Aquariumissa.

Malta on kaunis maa, mutta kestäväkehitys ei ole kehittynyt täällä. Olemme havainneet, että täällä ei kierrätetä mitään. Lasit, metallit, ruuat, muovit menevät kaikki samaan roskikseen. Roskapussit jätetään kadulle odottamaan roska-autoa. Täällä on tietyt päivät milloin mustat pussit jätetään kadulle ja milloin harmaat. Olemme hieman sekaisin miten täällä jätteet lajitellaan... Julkisilla paikoilla erittäin harvoissa paikoissa on roskiksia. Olemme nähneet vain yhdessä paikassa sellaisen mihin voi heittää ihan perus roskia (karkkipaperit, pullot, purkat) ja pari paikkaa missä oli lajittelupiste, jos joku haluaa niitä ruveta lajittelemaan. 

Työpaikallamme hygienia on vähän mitä on ja potilaitten ruokavaliosta ei tiedetä paljon. Kämppiksemme opiskelee ravintoterapeutiksi ja hän kertoi työntekijöille diabeetikon ruokavaliosta, sillä ruoka on liian yksinkertaista ja ei ole ruuan kanssa salaattia. Asiakkaat saavat aamusin ja päivisin kahvia ja teetä, joihin laitetaan runsaasti sokeria myös diabeetikoille.. Todella moni juo teetä maidon kanssa. Kämppiksemme on ehdottanut työntekijöille uudenlaista ruokalistaa talon potilaille, jotta olisi monipuolisempaa. Hän menee onneksi ensi viikolla keittiöön kokin kanssa ja hän kertoi, että pistää ruokalistan uuteen uskoon. Potilailla, joilla on vaikeuksia niellä, heidän keittonsa on joka päivä samanlaista. Suurinosa potilasta on huonokuntoisia ja he liikkuvat pyörätuolin avulla. Yleisimmät sairaudet potilailla ovat diebetes, dementia, parkinsson ja mielenterveysongelmat (masennus). Useammilla on enemmän kuin yksi sairaus. Talossa on kumminkin hyvä kuntoisia potilaita, jotka eivät tarvitse apua syöttämisessä tai apua vessassa. Lääkkeet joutuu antamaan useammille valvotusti. Ruokasalissa on määrätyt paikat mihin potilaat istuvat ja siellä on puolet, toisella puolella istuu hyvä kuntoiset ja toisella huono kuntoiset. Työpaikalla työnskentelee vain neljä hoitajaa, joista aina yksi työnskelee aamu seitsemästä ilta seitsemään ja seuraava ilta seitsemästä aamu seitsemään. Heillä on kahdentoistan tunnin aikana yksi tunti taukoa. Talossa hoitaa vaipan vaihdot, syöttämiset ja petien vaihdot "keittiötyöntekijät". Ei tiedetä mitä he ovat varsinaisesti.

Laitamme työpaikasta kuvia seuraavassa postauksessa. :) 

Janika ja Milla, VAO.

Malta, Saura Home.

Kuulumisia Maltalta

Heippa!

Matkamme oli sujunut erinomaisesti ja moitteettomasti Maltalle asti. :) Saavuimme maahan eilen klo 22 ja täällä oli aika kostea ilma ja sateinen. Päästyämme asuntoomme täällä on vielä kosteampi ilma kuin ulkona, huoneessamme ei edes lamppu toiminut ja kaikki pyyhkeet, petilakanat, sijauspatja oli aivan kosteita, koska meitä ollaa odotettu täksi päiväksi! Asunnossamme on jäätävän kylmä ja hometta, mutta onneksi on villasukat sun muut vaatteet päällä. :) Meillä on mukavia kämppiksiä. Olemme tänään olleet tapaamisessa ja kaikki on nyt hyvin ja asiat järjestynyt. Olemme vanhainkodissa Saura Home:ssa. Aloitamme siellä huomenna kello 8, mutta menemme aikasemmin, kun kämppis on samassa paikassa ja hän kysyi, että haluammeko lähteä hänen mukaan. Kyllä! Ollaan eksytty nii moneen otteeseen, että apu kelpaa. Ja hei psst, täällä ihmiset on TOSI auttavaisia! ;) Kiitos heille (ja yhdelle tytölle, joka on ollut Maltalla kans) avusta, sillä heidän ansiosta löysimme vihdoin perille. :) Kerromme myöhemmin vähän lisää muutaman päivän päästä. Tässä vähän kuvia tän päiväsestä, Good night!

Janika ja Milla, VAO
Malta, Saura Home

4/6 Ireland

Hei taas! Aika tuntuu menevän liian nopeaa, sillä yli puolet reissusta on jo takanapäin. Tänään siis jäljellä 11 päivää.

Tämä viikko on ollut jälleen tapahtumarikas ja opettavainen. Täällä tapahtuu koko ajan niin paljon kaikkea, että päivät tuntuvat vain hujahtavan ohi. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. On kiva, että on paljon tekemistä ja kaikkea tapahtuu, mutta toisaalta aika menee liian nopeaa! Clonmel alkaa tuntua jo kodilta. Elämme täällä kuin kuka tahansa irlantilainen: Käymme töissä ja teemme arkisia asioita. 

Viikon aikana teimme samoja asioita kuin edellisinä viikkoinakin: Kävimme ostoskeskuksessa kahvilla, teimme ruokaa, pelasimme bingoa ja kävimme kirjastossa. Perjantai oli erityisen kiva päivä, sillä työkaverimme yllättivät meidät "pienellä lahjalla". Tähän ns. pieneen lahjaan kuului kaikkea St. Patrickin päivään kuuluvaa tavaraa ja kortti. Meillä ei ollut onnenkyyneleet kaukana, sillä tuo oli niin ihana yllätys raskaan viikon päätteeksi. :) 

Työpäivän jälkeen ihana työkaverimme vei meidät ajelulle ja näytti Clonmelin nähtävyyksiä. Kävimme mm. paikassa nimeltä St. Patricks Well, joka oli sanoinkuvailemattoman kaunis paikka. Paikka oli siis lähde, jonka vesi oli ihan peilikirkasta, ja jotkut käyvät oikeasti juomassa vettä lähteestä, sillä se on niin puhdasta. 

Täällä tosiaan vietetään St. Patrickin päivää (tai Paddy's day niinkuin täällä sanotaan), ensi viikon tiistaina. Paddy's day on siis Irlannin kansallispäivä ja suuri juhlapäivä. Täällä kulkee paraati, jota menemme katsomaan silloin. Meitä suositeltiin lähtemään Dubliniin, koska siellä paraati on kuulemma kaikkein suurin ja hienoin. Päätimme kuitenkin jäädä tänne Clonmeliin ja viettää Paddy's day täällä. Innolla jäämme odottamaan tiistaita!

Terveisin Mia & Jenna 

Lähdön aika on tullut./ Veera ja Maija

Olemme nyt saaneet meidän urakkamme päätökseen Viimsi Spa:ssa! Tällä hetkellä istumme laivassa matkalla kotiin, tunnelmat on onnelliset ja odottavat, mutta kuitenkin vähän haikeatkin.

  Viimeinen viikko sujui hyvin! Pääsimme tutustumaan Magdaleenan keskussairaalaan. Kävimme kuntoutusosastolla, amputaatioiden kuntoutusosastolla ja terveysosastolla.

Kunt.os. on pääasiassa iäkkäiden polvi- ja lonkkaleikattujen kuntoutusta. Amputaatio-osastolla näimme mm. pajan jossa valmistetaan henk.koht. proteeseja. Toimintaterapeutin ''harjoituskodin'', jossa terapeutin kanssa harjoitellaan elämän perustaitoja. Harjoituskodissa oli monenlaisia hauskoja pienapuvälineitä, joita emme olleet vielä nähneet, mm. erikoinen leikkuulauta, seinään kiinnitetty purkinavaaja. Terveysosastolla oli pääasiassa samoja hoitoja kuin Viimsi Spa:ssa. Oli suola-, laser- ja parafiinihoitoa. Löytyi myös ylikylmähoitohuone, jossa oli matalimmillaan -120 astetta. Hoito oli suosittu ja sinne oli paljo menijöitä. Erikoista sairaalassa oli, että vaatteiden säilytystä varten oli narikka, jossa oli työntekijä! Esittelijämme kertoi että Virossa lähihoitajille ei ole koulutusta, vaan he menevät työpaikalle oppimaan. Suomen lähihoitajilla on suurempi vastuualue, eli käytännössä lähihoitajan virka on todella erilainen. 

  Viimeisenä päivänä pääsimme käymään kylpylän k-18 alueella. Se on vastarakennettu, joten kaikki on uutta ja hienoa. Löytyi kirjaimellisesti altaassa oleva baari, kokovartalon kala-allas, suola-hunaja-öljyhöyrysauna, turkkilainen hamam-sauna, mutasauna ja monta muuta erikoista saunaa. Alueella tarjottiin sisäänpääsyyn kuuluen tuoreita hedelmiä ja kylmiä juotavia sekä teetä.

 Harjoitelu kokonaisuudessaan oli mukava ja hyödyllinen, vaikkakin töitä oli vähän ja emme hirveää oppimisen yliannostusta saaneetkaan. Vapaa-aika kului hyvin eri tavalla kuin kotona. Vaikka tekemistä ei joka päivälle ollut, aika kului silti melko hyvin. Löysimme Tallinnasta monenlaista mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Sekuntiakaan ei ole tarvinnut katua, että lähdimme reissuun. 

Suured tänud kõigile!

Terveisin Veera Vuorenmaa ja Maija Valli.

Week 3

Hei taas! Kolmannesta viikosta täällä Irlannin Clonmelissa selvitty. Tämä viikko on ollut aika tapahtumarikas ja paljon on tehty ja nähty. Työntekijöitä on ollut vuoronperään täällä jylläävän flunssan takia pois, joten vajaalla työporukalla on menty.

Alkuviikosta kävimme kirkossa sytyttämässä kynttilät edesmenneiden asiakkaiden muistoksi. Sen jälkeen kävimme lounastamassa hienossa lounasravintolassa. Päivä tuntui olevan monelle tosi tärkeä. 

Lisäksi kävimme jokaviikkoiseen tapaan ostoskeskuksessa kahvilla ja vähän kiertelemässä kauppoja. Meistä on hienoa, että asiakkaat saavat itse päättää mitä tilaavat ja käyttää rahaa oman tahdon mukaan. Se on heille kuntouttavaa miettiä, paljonko rahaa esimerkiksi tänäään voi käyttää. 

Loppuviikosta menimme vähän pidemmälle kävelylle asiakkaiden kanssa ja saimme siinä samalla nähdä irlantilaista asuinaluetta ja ihailla maisemia. 

Osa asiakkaista tekee projektia eri maista ja niiden kulttuureista, ja tällä viikolla aiheena oli Suomi. Saimme pitää oppitunnin tyylisen tuokion, jossa kerroimme paljon yleistä tietoa Suomesta ja suomalaisista. Saimme paljon kiitosta tuokiostamme niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin. 

Viikonloppu sujui meillä rauhallisissa merkeissä. Kävimme shoppailemassa ja elokuvissa katsomassa uuden trillerin! Nyt hyvillä mielin kohti uutta viikkoa. :) 

Terveisin Mia & Jenna