Hola!

Saimme vihdoin tänään toimivat tunnukset blogiin. Anteeksi!

Saavuimme viime lauantaina tänne Bilbaoon, pitkän ja uuvuttavan matkan jälkeen. Perille päästyämme olimme väsyneitä ja hieman hukassa, sillä emme löytäneet Susanaa mistään. Onneksi tutustuimme lennolla mukavaan perheeseen, joiden kanssa keskustelimme koko lentomatkan vain espanjaksi. Heistä oli suuri apu kentällä ja he auttoivat meitä löytämään Susanan, opettajan joka otti meidät vatsaan.

Pääsimme hostellille juuri siestan aikaan, joten emme voineet tavoittaa ketään koko paikasta. Menimme argentiinalaiseen ravintolaan syömään lounasta Susanan ja hänen lastensa kanssa. Lounaan jälkeen pääsimme hostellille purkamaan laukut ja asettumaan taloksi. Illalla Susanan tytär vei meidät tutustumaan hänen ystäviinsä ja kävimme kaupungilla katsomassa kuinka he viettävät lauantai-iltaansa. Nukahdimme saman tien kun pääsimme kotiin ja nukuimme 11 tuntia putkeen.

Sunnuntaina heräsimme virkeinä ja söimme kotoa tuotua puuroa aamupalaksi. Lähdimme tutustumaan Susanan kanssa kaupunkiin, hän näytti meille nähtävyyksiä joihin meidän tulisi tutusta paremmalla ajalla. Kävimme myös vuorella katselemassa maisemia, kaupunki on todella kaunis ja vihreä. Emme vielä onnistuneet saaman kuvia koneelle, mutta yritys on kova. Illemmalla lähdimme ulos, sillä silloin täällä oli suuri jalkapallo-ottelu ja koko kaupunki oli juhlatuulella!

Kotikatu 

Guggenheim 

Jalkapallo-stadion, San Mames

Ensimmäinen työviikko täällä on nyt takana. Meillä molemmilla oli vain kolme päivää töitä, sillä vappua juhlitaan myös täällä työnjuhlana.

Työskentelen CP-vammaisten päiväkeskuksessa, jonne asiakkaat tulevat aamulla ja lähtevät iltapäivällä kotiin. Joka viikonpäivälle on oma ohjelma, esimerkiksi maanantaina suunnitellaan tulevaa viikkoa, tiistaina jumpataan ja keskiviikkona askarellaan. Päivän aikana syödään lounas espanjalaiseen tapaan, eli kaksi isoa lautasta ruokaa, kuten papukeittoa ja tortilloja ja tämän jälkeen vielä jälkiruoka. Työhöni kuuluu pääasiassa juttuseurana oleminen, syöttäminen ja päivittäisissä toiminnoissa auttaminen. Päivät tuntuvat aika pitkiltä, sillä en ymmärrä kieltä, mutta onneksi asiakkaat ja työkaverit ovat kärsivällisiä kanssani. –Sarita-

Minä työskentelen MS- tautisten päivätoimintakeskuksessa. Asiakkaat saapuvat 9-10 aikaan aamusta ja ovat siellä n. 17 asti. Minä avustan asiakkaita käyttämään laitteita, jotka helpottavat kipua ja spastisuutta. Olen asiakkaitten seurana askartelemassa ja tekemässä käsitöitä, ja tarjoilen heille ruokaa, täällä tyypilliseen lounasaikaan, kello 14. Ruoan jälkeen lähdemme kahville viereiseen kahvilaan niiden kanssa, jolle ei ole merkittynä mitään terapiaa seuraavaan tuntiin. Kahvin jälkeen on minun työpäivä ohi, mutta yleensä siihen aikaan asiakkaat pelaavat boccia, joka on hyvin suosittu peli liikuntavammaisille. –Elisabeth-